Kouluruokaa poikkeusoloissa
14 huhti 2020

Kouluruokaa poikkeusoloissa

Teksti ja kuvat Virpi Kulomaa, Viestintävalkea, 14.4.2020

Koulujen siirtyessä koronan vuoksi etäopetukseen loppui samalla tuttu kouluruokailu. Lähiopetuksessa oppilailla on oikeus maksuttomaan ateriaan, toisin kuin etäopetuksessa. Moni kunta on kuitenkin ilahduttavasti järjestänyt etäoppilaille ruoan erilaisin käytännöin. Onko poikkeustilassa vihdoin huomattu kouluruuan todellinen arvo vai ovatko järjestelyt kenties muuttamassa kouluruuan merkitystä?

Kouluruualla on tärkeä tehtävä

Kouluruuan perustehtävä on tukea lasten ja nuorten tervettä kasvua ja kehitystä. Sen lisäksi se on osa opetusta ja kasvatusta, jolla on jatkumo lapsuudesta aikuisuuden kynnykselle.

Kouluruokailun parissa on aina opittu elämän kannalta tärkeitä ja konkreettisia asioita, kuten käytöstapoja, syömään kasviksia ja laajennettu makumaailmaa. Laskiaispullia tai vappumunkkeja maistellessa tulevat tutuiksi kalenterivuoden ruokajuhlat ja -sesongit. Biojätteen vähentämistalkoiden merkeissä ja syömällä kasvispainotteista, kotimaista ja lähellä tuotettua ruokaa opitaan huolehtimaan ympäristön hyvinvoinnista. Terveellisyys on kaiken a ja o eikä taida Suomessa olla lasta, joka ei lautasmallia tuntisi. Poiketen menneeseen, saa kouluruokaa nykyään arvostella erilaisin kyselyin, sillä ruuan ammattilaiset haluavat saada tietoa asiakkaidensa ajatuksista ja pysyä ajan hermolla.

Tärkeästä tehtävästään huolimatta jäi kouluruokailu hieman varjoon maaliskuussa tehdyn koulujen sulkemispäätöksen yhteydessä. Kouluruuan puute on kuitenkin konkretisoitunut perheiden arjessa näkyvästi paitsi jatkuvana ruuanlaittona, myös lisääntyneinä ruokakuluina. Kuntien mukaantulo talkoisiin kouluruuan järjestämiseksi etäoppilaille on osoittautunut perheille kullanarvoiseksi teoksi.

Take away -kouluruokana 14.4.2020 oli Kirkkonummella pinaattiohukaiset puolukkahillolla ja kinkku-pastasalaatti sekä omena. Ateriaa on täydennetty maidolla ja leivällä.

Toimintatavoissa on kuitenkin riittänyt pohdittavaa, johon haasteen tuo koronatartuntojen leviämisen estäminen. Järjestetäänkö ruokailu koululla, jaetaanko lapsille ruokapalvelun valmistamia aterioita, palveluseteli lähikauppaan vaiko raaka-aineita sisältävä ruokakassi? Kuuluuko ruoka tasapuolisesti kaikille vai vähävaraisille perheille? Ketkä ovat taloudellisesti vähävaraisia tilanteessa, jossa yritykset lomauttavat työntekijöitään? Entä saavatko ruokaa perusopetuksen lisäksi myös esiopetuksen ja toisen asteen oppilaat?

Riittävä ja tarkoituksenmukainen ateria jokaisena koulupäivänä

Toimintatapojen kirjosta nousee esille kysymys: onko pohdittu, mikä on kouluruokaa kompensoivien järjestelyjen keskeinen tavoite? Onko tavoitteena tukea kouluruokailun ravitsemus- ja kasvatustavoitteita? Säilytetäänkö järjestelyissä tasa-arvon periaate vai onko se valituille kohderyhmille annettua ruoka-apua?

Kouluruokailun järjestäminen poikkeustilanteessa ei ole uusi asia. Palataanpa hetkeksi taaksepäin vuosiin elintarvikepulan aikaan, jolloin oli ollut jo pitkään suunnitelmia järjestää maksuton kouluaterian kaikille koululaisille.

Helsingin Sanomat 5.10.1940
Äskettäin on eduskunta lausunut toivomuksen, että hallitus jouduttaisi toimenpiteitään riittävän ja tarkoituksenmukaisen kouluaterian antamiseksi kaikille kansakoululapsille. Kouluateriatoiminnan helpottamiseksi nykyisenä elintarvikesäännöstelyn aikana on koulukouluhallituksen esityksestä kansanhuoltoministeriö myöntänyt kansakouluille elintarvikkeiden ostolupia. Kouluhallitus lausuu vakaan toivomuksen, että kansakoulunjohtokunnat ja kunnanvaltuustot ryhtyisivät toimenpiteisiin kouluateriatoiminnan järjestämiseksi alueellaan, mikäli sitä ei vielä ole järjestetty, siinä muodossa ja laajuudessa kuin siihen on mahdollisuuksia, niin että ensi tilassa vapaaehtoista tietä päästäisiin siihen, että maan kaikki kansakoululapset saavat koulupäivinään riittävän ja tarkoituksenmukaisen kouluaterian.

Helsingin Sanomat 6.5.1943

Täten saatettaisiin päätökseen kauan valmistelun alaisena ollut ja perusteellisen selvityksen saanut yhteiskunnallinen uudistus, joka on luettava maamme tärkeimpiin lainsäädäntötoimenpiteisiin, mitä meillä on pitkään aikaan toteutettu ja josta epäilemättä tulee olemaan suuria hyötyjä tuleville sukupolville. Erikoisen ilahduttavaa on, että koulukeittolatoiminnan yleistämiseen ryhdytään maassa vallitsevan elintarvikepulan aikana. Kouluateria on juuri tällaisena aikana lapsille vielä tärkeämpi kuin säännöllisissä oloissa.

Ruokailoa isoisäni lapsuudessa (kotialbumi).

Tavoitteet 1940-luvulla olivat selvät: kaikille kansakoululapsille suunnattu riittävä ja tarkoituksenmukainen kouluateria jokaisena koulupäivänä. Toimisivatko nämä kriteerit kouluruokailun järjestämisessä myös nykyisessä poikkeustilanteessa etäoppilaiden kohdalla?

Sitä pohtiessamme on hyvä muistaa taustana, että kouluruokailussa on maailmassa yksi mallimaa ja se on Suomi! Nyt jos koskaan voimme luottaa itseemme, sillä meillä on kaikki tarvittava osaaminen omasta takaa. Kouluruokailun kehittämiseksi on tehty Suomessa työtä useita vuosikymmeniä, joten sen taustalla on roppakaupalla ammattiosaamista sekä asiantuntemusta.

”Etämoodissa” toteutettavien ruokajärjestelyjen erilaisissa toimintamalleissa kannattakin hyödyntää kaikki käytössä oleva monipuolinen ja moni-ammatillinen ammattitaito (ja vähän sydäntäkin), jotta kouluruokailu järjestelytavasta riippumatta voidaan toteuttaa sen ravitsemus- ja kasvatustavoitteita sekä tasa-arvoa kunnioittaen. Yhdessä etsien voi löytyä luoviakin keinoja, kuten vaikkapa perheiden aktiivinen opastaminen sekä reseptien vinkkaaminen Wilmassa, kun jaetaan elintarvikkeita tai ruokarahaa. Oppilaille voi muistuttaa ”ruokatunnista”, keskustella, miltä ruoka maistui tai mitä ruokaa tehtiin jaetuista elintarvikkeista. Käytetään viestinnässä positiivista kulmaa ja ollaan avoimia ja asiakaspalveluhenkisiä – kerrotaan, että kouluruoka on oikeus, ei velvollisuus. Vahvistetaan oppilaille etäkouluruokailunkin merkitystä yhteisöllisenä, iloa tuottava asiana, eikä jätetä ketään yksin, vaikka yksin söisimmekin. Samalla luodaan hyvää pohjaa tulevalle, sillä jaettujen aterioiden myötä välittyy ravinnon lisäksi huolenpitoa ja rutiinia etäoppilaiden poikkeukselliseen arkeen.

Kouluruuan perustehtävän muistaminen poikkeusoloissa on sen eteen vuosikymmenten saatossa tehdyn kehittämisen ja kouluruuan parissa toimivien ammattilaisten työn tunnustamista. Maksuton kouluruoka on osa suomalaista koulua sekä tärkeä osa ruokakulttuuriamme, josta meidän tulisi nyt jos koskaan uskaltaa pitää kiinni ja olla siitä ylpeitä.


Lisää kouluruokailusta
Kodikasta kouluruokaa
”Pakollinen kouluateria” 70 vuotta 
Kouluruoka 70 vuotta ja hernekeiton-tarina
Lasten ja perheiden ravitsemuksen 10 keskeistä keskustelunavausta



Virpi Kulomaa