03 loka 2020
Kouluruokaa etäoppilaille
Teksti ja kuvat Virpi Kulomaa
Kouluruokailussa jouduttiin uuden tilanteen eteen, kun koulut siirtyivät maaliskuussa koronapandemian vuoksi kahdeksi kuukaudeksi etäopetukseen. Kunnat järjestivät etäoppilaiden kouluruokailua erilaisin toimintamallein jakamalla valmiita aterioita ja ruokakasseja tai antamalla rahallisen korvauksen.
Suomessa säädettiin ensimmäisenä maana maailmassa oppilaiden oikeudesta maksuttomaan kouluateriaan vuonna 1943, keskellä sota-ajan poikkeustilannetta. Huoli lasten terveydestä oli suuri ja kouluateria nähtiin hyvänä keinona sen parantamiseksi, koska elintarviketilanne oli maassa haasteellinen. Lain säätämisen lähtökohtana oli, että kaikilla kansakoululapsilla olisi perheiden varallisuuteen katsomatta tasapuolinen oikeus kouluateriaan jokaisessa Suomen koulussa vuodesta 1948 alkaen. Siitä lähtien kouluruoka on turvannut lämpimän aterian koululaisille jokaisena koulupäivänä ja laajentunut vuosien saatossa koskemaan myös esiopetusta ja toisen asteen koulutusta. Opetushallituksen mukaan nykyisin noin 900.000 koululaista ja opiskelijaa syö koulupäivittäin maksuttoman koululounaan.
Erilaisia toimintamalleja korona-aikana
Oppilaiden oikeus maksuttomaan ateriaan koskee lähtökohtaisesti lähiopetusta, jonka vuoksi etäopetukseen siirtyminen johti kunnissa lain erilaiseen tulkintaan koululaisten ateriaoikeudesta. Etäoppilaiden kouluruuan puute konkretisoitui kuitenkin nopeasti perheissä lisääntyneenä ruuanlaittona, kasvavina ruokakuluina sekä tasa-arvokysymyksenä, jonka vuoksi asia nousi mediassa näkyvästi esille. Suurin osa kunnista päätyi lopulta toteuttamaan etäoppilaiden kouluruokailua erilaisin toimintamallein.
Viestintävalkean tekemän seurannan mukaan suosituin toimintatapa oli valmiiden aterioiden jakaminen (50 %), sen jälkeen ruokakassi/elintarvikepaketti (23 %) ja lähes yhtä suosittuna rahallinen korvaus (22 %). Kunnista noin 5 %:lla on käytössä useita toimintamalleja perheen valinnan mukaan (esim. nouto ateria/ruokakassi tai noutoateria/ruokailu koululla.
Jos käytössä oli maksusitoumus, sai sillä pääsääntöisesti ostaa tuotteita nimetyistä elintarvikemyymälöistä ja osto-oikeus koski ns. peruselintarvikkeita (ei makeisia ja virvoitusjuomaa tms.) Käytössä olevan rahakorvauksen arvo vaihteli 0,94 € – 5,00 €/koulupäivä kunnasta riippuen. Osassa kuntia, jotka eivät tehneet erillistä järjestelyä kouluruuan osalta, oli vähävaraisilla mahdollisuus saada ruokakassi tai muuta ruoka-apua sosiaalitoimen kautta.
Syksystä alkaen uudet ohjeet etäoppilaiden kouluruokailuun
Opetushallitus antoi (oph.fi 11.8.2020) kouluille kesälomien jälkeen yhtenäisemmät ja tarkennetut ohjeet kouluruokailun järjestämisestä etäoppilaille syksystä 2020 alkaen.
Jatkossa opetuksen järjestäjällä on velvoite tarjota sekä lähi- että etäoppilaille koulupäivinä maksuton, valmiiksi valmistettu ateria, jonka käytännön järjestelyistä kunnat voivat itse päättää. Ateria voi olla esimerkiksi koululta noudettava tai tarjolla muualla hygieniaohjeet huomioiden. Poiketen keväällä tehtyihin erilaisiin järjestelyihin ei kouluruokaa voi uusien ohjeiden mukaan korvata rahallisella avustuksella, jaettavilla ruokatarvikkeilla eikä se ole tarveharkintaan perustuva etu. Lisäksi erityisruokavaliot tulee huomioida ruokailua järjestettäessä, jota keväällä ei voitu kaikkialla toteuttaa.
Uusi kouluille annettu ohjeistus yhtenäistää käytäntöjä, joka tukee osaltaan kouluruokailun periaatteiden toteutumista kaikille koululaisille tarkoitetusta tasa-arvoisesta ja maksuttomasta sekä ravitsemussuositusten mukaisesta valmiista kouluateriasta.
Juttu on julkaistu alunperin Elintarvike ja Terveys -lehdessä 4/2020. Jutun pääkuvassa ovat Limor Vuoristo ja Mikko Kemppainen Espoo Cateringista, jotka vastasivat etäoppilaiden kouluruuan jakelusta toukokuussa 2020 Karhusuon koululla Espoossa.
Lisätietoa korona-ajan kouluruokailusta viestintävalkea.fi.
